torstai 1. tammikuuta 2015

19 päivää ARC:sta


Atlantin ylityksesta ja St Lucialle saapumisesta on 19 päivää. Purjehduksemme kesti 18 päivää ja 11 tuntia. Las Palmasista pääsimme lähtemään päivän aiottua myöhemmin kovista tuulista johtuen.


Muutama ensimmäinen päivä oli hiukan kovempaa tuulta jonka aikana myös kaksi muuta suomalaisvenettä keskeytti ylityksen, toinen maston hajoamisen vuoksi ja toinen jostain muusta syystä.









Aaltojen korkeus välillä viitisen metriä. Vierellä matkaavat purkkarit katosivat näkyvistä.






Päivämatka merkattu......matkaa on.....

Meillä koko matkan aikana ei tapahtunut kummempia haavereita; fokkapurje repesi, mutta varalla oli toinen.Isopurjeen saumat repesivät ja Mikan olikin kiivettävä mastoon muutama kerta.


Purjehduksellisesti matka oli aika helppo.

Minä löysin flown ruorissa, ja se oli upea kokemus. Tuhannen mailin paikkeilla olin ruorissa eka kertaa genualla ja pullerona koko ajan..mahtavaa.

Useampi päivä mentiin aina yhdellä halssilla ja jiippejä aina välillä joka oli sitten aina tapahtuma.


Kokemus oli sitten tuo 18:sta päivän matka ilman pysähdyksiä.....päivin ja öin liikkeellä. Päivät kuluivat merta tarkkaillessa, joka oli aina erilainen aaltoineen, väreineen ja tyrskyineen. Kameralla yritin tallentaa meren uskomatonta ja maagista kauneutta. Koettava on luonnossa.....



Päivät kuluivat nukkuessa, ruuan valmistamisessa, syödessä ja vain ollessa.

Kaikki veneessä olivat aikuisia ja sopu säilyi koko reissun ajan. Jokainen sai tarvitsemansa tilan ja minun oma paikkani oli ison purjeen alla sopivatsi varjossa ja siinä oli hyvä ottaa päiväunet ja oleskella kun halusin aikaa itsekseni.

Toivomukseni oli saada kerrossängyn alapunkka ja sen sainkin. siinä oli hyvä nukkua noin viikon ja kun lämpötila nousi siitä tuli umpio, jossa ei paljon ilma liikkunut. Tulipahan esimakua vaihdevuosista.. Joten siellä en todellakaan halunnut viettää aikaani.

Tuore ruoka kesti viitisen päivää ja sitten siirryttiin kuivamuonaan.
eka Mahi mahi- seuraavat oli vähän suurempia :)

Kalaakin onneksi saatiin ja pannulle saakka pääsi kolmena päivänä. Muutama pääsi irti koukusta tai siima katkesi. Kalat olivat Mahimaheja ja todella herkullisia. Keliakiani vuoksi minulla oli omat jauhot mukana ja leivoin leipää pari kertaa viikossa, joka tuoreena kelpasi myös muille. Ruuan valmistukseen meni aikaa paljon koska merellä kokkaaminen on aika paljon haastavampaa kuin maissa. Yhteistyöllä se sujui mukavasti.

Ekat viisi päivää olivat suihkuttomia.. kelit eivät sallineet vielä spa osason käyttöa. Siihenkin, yllättävää kyllä, tottui, että haistoin itseni. Inhottavinta oli kutina ja hikoaminen erityisesti selästä ja rintiskoiden hakasista tuli tunne että ne herasivät eloon. Noh pariksi päiväksi heitin hyvästit rintsikoille ja se auttoi. Seuraavalla kerralla urheilurinsikat missä ei ole mitään hakasia selässä.Kun lämpötila nousi ja kelit tasoittuivat saimme spa-osaston käyttöömme eli veneen takaosan. Ämpärillinen merivettä, pesusieni ja huuhteluun vähän makeaa vettä...fantastista.. se oli yksi päivän kohokohtia.
kerran päästiin uimaan mereenkin- superduper makeeta
Myös sen kummempia tapaturmia ei sattunut; pieniä ruhjeita ja mustelmia. Minulla silmät tulehtuivat kun yöllä ei ollut aurinkolaseja ja suolavesi ärsytti silmiä. Olisi pitänyt ottaa mukaan duunista kirkkaat suojalasit. Pari yötä pidin aurinkolasit päässä ja tavalliset silmätipat ja silmät olivat taas ok.
Uskomattoman upea kuunsilta

Auringonlasku


Yöt olivat minulle monella tavalla merkityksellisä kokemuksia. Keskellä Atlanttia, yli tuhat mailia joka suuntaa, ympärillä vain merta, joka on jokainen yö erilainen.
Tähtitaivasta, ilvistä, kuunsiltaa, täysikuuta... Yhden pikku ihmisen pienuus ja mitättömyys.. ja se tuntui vapauttavalta. Lähellä äärettömyyttä tai oikeastaan siinä ja kuoleman ja elämän läsnäolo niin konkreettisena koska ei ole mitään muuta..... ja koska huumori on osa elämääni se tuli mukaan lähes pyhiin öihiinikin. Istuskelin yksikseni kannella yöllä ja yhtäkkiä lensi jotain haaruksiini...lentokala.



Taisi koko veneellinen herätä siihen kirkaisuun. Siinä se sitten räpytteli ja haisi pahalle. Lentokaloja näimme paljonkin, mutta delfiinejä vain kerran ja valaita tai haikoja emme ollenkaan. Ajan taju muuttui ja matka oli pääasia eikä perilletulo eli Atlantin ylitys. Se oli täysillä tässä hetkessä elämistä ja olemista. Ja sitten tuli päivä kun maata tuli näkyviin yli kahden viikon tauon jälkeen.




St Lucialle saavuimme illalla pimellä ja siitä oli hyvä jatkaa suoraan bileisiin ja juhlimaan saavutustamme. Ja juhlittua tulikin, seuraava päivä meni vähän huterassa olossa, toisilla enemmän toisilla vähemmän. Saarta ihailimme ja tutkimme keskiviikkoon saakka.
paikallinen kauppias






Pari päivää meni nauttiessä perinteistä rantaelämää ja yhdeksi päiväksi vuokrasimme taksin ja kiersimme saarta.
Jo päivän St Lucialla olon jälkeen tuli fiilis että voisi vaan jatkaa purjehdusta.







kohti Martiniqueta





Keskiviikkona sitten jatkoimme kohti Martiniqueta, josta muilla oli paluulento kotiin launataina ja minulla sunnuntaina.






















Vuokrasimme autot pariksi päiväksi ja kiertelimme saarta; rommitehdas ja kaikkea muuta mukavaa.

taas yksi kaunis auringonlasku
mun pikku BB

maisemia huoneen ikkunasta, toisessa ikkunassa merimaisema

moskiittoverkko kiinnitetty tennareilla ( Minna Parikat :) )
 Lauantaina sain kyydin pikku BB-paikkaani joka on keskellä ei mitään. Ihanaa viettää viimeinen
päivä Karibialla rauhallisessa pikkupensionaatissa vuorilla. Ihanat näkymät ja Wi-Fi toimi. Uskomatonta miten helppoa oli tulla toimeen ilman puhelinta, nettiä ja fb:tä koko purjehduksen ajan.





Lentoni oli vasta ilallla ja mukava talon emäntä kyyditsi minut rannalle muutamaksi tunniksi ja haki minut sieltä.




Suihkun jälkeen taksilla kentälle ja kotimatka alkoi. Matka meni hyvin ja maanatai iltana olin kotona.



Seuraavana päivänä täysi duunipäivä. Ihanaa nukkua omassa sängyssä ja käydä veskissä ajattelematta että jonkun pää on vain ohuen seinän välissä pöntöstä. Ja ihana olla duunissa :)


Tuntuu että matkan merkitys vahvistuu näin viiveellä. Näin ensimmäisenä päivänä vuotta 2015 lupaan itselleni, että säilytän tuota jou jou meininkiä ihan jokapäiväisessä elämäsäni. Tästä alkoi myös maailmanympäri matkani... seuraava jatkomatka ensi vuonna samoihin aikoihin ja aikaa kiertää koko loppuelämä. I LOVE SAILING !

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

4 päivää ARC:n

Viimeinen asiakas vielä valkaisulampun alla... sitten seuraava hoito kuukauden päästä.
Tuntuu uskomattomalta ajatella että viikon päästä seilailen Atlantilla. Huomenna lento Las Palmasiin ja siellä muutama päivä ja sunnuntaina näillä näkymin lähtö klo.14. Laukut pakattuna kotona ja kaikki järjestelyt tehtynä. Kun viimeinen asiakas lähtee poksahtaa skumppa ja sen saattelemana vikat huoltoduunit ja sitten kotiin. Bocca-hoitolani juhlistaa 15-vuotista taipaletta sitten seuraavan kuukauden vähän eri maisemissa.


.

Heinäkuussa Naispurjehtijoiden reissussa viikko Inkoo-Hanko-Tammisaari tähtäimellä. Reiss oli ufantastinen ja siitäkin reissusta jäi mukavia muistoja ja ystäviä. Aivan upea jut, että naisille on oma pursiseura. Ensi syksylle on jo tiedossa purjehdus, jossa yksi etapeista on Sardegnia ja siellä seilataan Purjelaivasäätiön Swanilla.



Seikkailupurjehdus ja tutustuminen Sissiin myös heinäkuussa; kahdeksan päivää Köpiksestä Turkuun. Samalla tuli eka kertaa kokeiltua kolmen päivän putkea purjehtimisessa...yövuorot ja jatkuva meno ;). Sama sitten jatkuu noin kaksikymmentä päivää Atlantilla. Sissi on ihana ja purjehtii upeasti.






Oli aika hienoa valvoa yöllä vahdissa ja katsella ohimeneviä rahti- ja matkustajalaivoja.
Parissa yössä valvominen alkoi tuntua aika luonnolliselta ja kivaa oli, että päivällä ei ollut vuoroja. Samankaltainen vuorotus on luvassa myös ARC.ssa.



Elokuussa oli vielä pari mukavaa viikonloppupurjehdusta ja siihen sitten loppui purjehduskauteni.















Sitten alkoi ruuan kuivattelu. Kuivuri on hurissut useamman yön...ensin parvekkeella ja ilmojen viiletessä kylppärissä. Saaliina on sitten kaikenlaista ruokaa vihanneksista lihaan alkupaino 65kg ja kuivattuna menee isoon urheilukassiin. Ei sitten tarvi syädä säilykkeitä kahta viikkoa vaan tiedossa on tattiherkkuja ja muutakin hyvää. Sissi lähti elokuunlopulla kohti Las Palmasia ja mukana kulki jo gluteiinittomat jauhot ja pasta sekä iso kasa munakoteloita. Kananmunat säilyvät lämpimässä joten siinä on sitten ainoa "tuoreruoka", tosi niitä on käänneltävä vähintään joka toinen päivä.

torstai 26. kesäkuuta 2014

151 - Juhannus perinteisesti purjehtien

Vietin sitten yhden parhaimmista juhannuksista ikinä :). Ruohonlahdesta startattiin perjantaina. Reissu oli Aquablun järjestämä ja kipparina oli Markus naisistollaan.
kohti Jacobshamnia

Taas pääsin sitten kokeilemaan prinsessa käännöstä tai ainakin jotain muotoa siitä; tällä kertaa minä olin ruorissa... ensin eteempäin ja sitten käännös 180 astetta.

Perinteitä noudattaen jo neljättä vuotta, ekan yön vietimme Jacobshamnissa saunoen, syöden, juoden, rokaten ja nauraen. Jo neljättä vuotta kantelen juhannuskolttua  mukana ja taas purjehdustakki päällä piti viettää ilta. Ehkä ensi vuonna sais koltun päälle siis ilmojen puolesta.

Kelit oli aika jäiset ja kun sitten mietittiin seuraavaa juhannuspäivän etappia joka on yleensä ollut Sommarö niin taisi kipparimme Markus ehdottaa, että miksi ei mennä Suomenlinnaan. Siitä sitten äänestettiin ja sinnehän matka sitten suuntautui. Matka olikin sitten oma elämyksensä.

Kipparilla ei hymy hyydy raesateellakaan ;)

Ensin aika miedolla kelillä virsikirjoiltiin ja sitten porkkalassa alkoi raekuuro ja myräkkä. Bavariakin kiihtyi 9.5 solmuun ja rakeet satoivat vaakasuorassa. Oli aika mieletön kokemus. Koko naisisto tarvittiin että saatiin etupurje alas siinä myräkässä! Jee vauhtia oli!






Lounaalle pysähdyttiin Lähteelään ja siellä muu porukka otti bikineissä botskien kannella aurinkoa.






Ja eikun taas matkaan. Grilli piti saada iltaa varten ja  se piti hakea Kaivarista. Mattolaiturin kohdalla sitten naisisto hyppäsi kyydistä ja käytiin nauttimassa pullo Möettiä kaikissa purjehdustamineissa.
Matka jatkuu välillä auringonpaisteessakin :)
Siitä sitten Suomenlinnaan jossa ei todellakaan olla satsattu Juhannukseen:
Tanssit loppu kymmeneltä. Noh eipä se menoa haitannut.
Saavumme Aurinkorantaan ja vettä ei sada :




Sunnuntaina sitten taas seikkailu jatkui.
Päätettiin seilata Hertsikkaan Aurinkorantaan saunomaan ja syömään yhden naisgastimme kotiin.


Kohti kotia ja vaihteeksi kunnon vesisatteessa.

Takana yksi ikimuistoisempia juhannuksia :)

Ja viikko kotona ja sitten taas menoksi!

Tuulta, sadetta, rakeita, kylmyyttä ja ihanaa seuraa!Viva la vita!


keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

162- Eka kerta alle 30 jalkasella purkkarilla

Liityin Naispurjehtijoihin ja kävi hyvä tuuri, että mahduin vielä kahdelle reissullekkin mukaan.
Viime viikonloppu perjantaista sunnuntaihin selasin 27 jalkasella Sunvindillä.
Tässä veneessä gastina


Uusi kokemus oli pinna ruorin sijasta ja alle 30 jalkanen purkkari . Perjantai-iltana lähdettiin ja ekä yö vietettiin oman veneen porukalla.

Lauantaina sitten oli kokoontuminen muiden naispurjehtijoiden kanssa Koivukylän pursiseuran saaressa. Neljä veneellistä naisia saapui paikalle.

Pääsimme kunnolla myös purjehtimaan ja muutama prinsessakäännöskin tuli koettua. Sain olla pinnassa kunnon tuulella ja vauhtia oli parhaimmillaa jotain 6.5 mailia.  Oli tosi makeeta olla pinnassa vaikka hauikset joutu koville, tuntuma veneestä on ihan toista kuin isommissa ja takanatulijatkin sanoivat että oli hienoa menoa...ja minä olin pinnassa :)


Ihanainen aamusauna

Otin ruokavastuun tälläkin reissulla ja taas budjetti kolmelle oli 30-/per hlö ruuat perjantaista sunnuntaihin. Kyllä siinä meikäläinen joutuu vähän miettimään kun normaalisti ostan itselleni luomua ja en paljon hintoja katsele. Onneksi Lindli on lähellä ja ruokakustannukset jäivät 24-/per hlö. Alan oppia :) Perjantaiksi olin tehnyt valmiiksi kotona kesäkurpitsamunakkaa,n joka maistuu hyvin kylmänäkin. Illalla syötiin uusia perunoita ja kylmäsavustettua lohta. Lopuista tehtiin seuraavan päivän matkalounas höystettynä pavuilla, oliiveillacapriksilla ja rucolalla. Illalle olin laittanut kaslerin punaviinimarinaadiin ja sen kanssa oli grilliperunoita sekä paistettua parsaa seesaminsiemenillä.

Oli mahtava ilta isolla naisporukalla ja saaressa oli aivan fantastinen puusauna.

Aamulla lämmittelin vielä aamusaunan ja ehdin siitä nautiskella yksikseni kunnes muut heräsivät ja meidän veneen porukkaa liittyi seuraan. Merivesi oli vielä aika kylmää mutta kun saunaan pääsee niin siellähän on käytävä.




Sitten lähdettiin paluumatkalle.
Matkalounas: Lauantaiksi varattu kasleri oli iso joten siitä olin osan käyttänyt sunnuntairuokaan muusia ja kasleria tomaattikastikkeessa.
Tuulta ei ollu lähes nimeksikään, mutta meidän veneestä ei kenelläkään ollut kiire kotiin, joten nautiskelimme rauhallisesti purjehtien purjeet "virsikirjalla" ja veneessä tarkeni t-paidassa. Sekin oli mieletön kokemus kun sai etupurjeen pysymään "pulleana".

Virsikirjalla mentiin



Perille tultiin Lauttasaareen illansuussa ja takana taas yksi uusi ihana kokemus ja nyt ehtii vähän pyykätäkkin ennen juhannusreissua.
Siellä ei ole minulla mitään ruokavastuita vaan ihanaa seuraa ja nautistekelua merellä ja maissa.



virsikirjailme


keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

172 PÄIVÄÄ - Navigointia Karin kautta



ennen Karia
Karin jälkeen


Maissa sanonta että oppi menee kantapään kautta vaihtui sitten minulla että navigointioppi menee karin kautta. Taisi olla melkeen koko miehistölle eka purjehdus tällä kaudella ja into pinkeänä lähdimme reissuun. Moni aika tärkeä asia unohtui siinä innossa ja hupsankeikkaa niin siinä kävi, että tunti purjehdittiin ja sitten kopsahdettiin karille.





Ripeasti saimme purjeet alas ja kaikki pysyivät rauhallisina.
Kenelläkkään sattunut mitään joten onni onnettomuudessa. Samoin purkkarikin tuntui säilyvän ehjänä.
Omin avuin ei irti päästy, joten Merivartiosto oli soitettava paikalle ja he saivat meidät yhdellä vetäisyllä irti kivikosta. Onneksi koko homma meni helposti ja nopeasti kiitos avustajille :)



Kisu saatteli lähtöön
Ihana puulämmitteinen sauna, meressä kastautuminen ja hyvä ruoka ja yöunet ja eikun matkaan.

Ja matka jatkuu...

Seuraavana aamuna heräsimme aikaisin ja kävimme läpi
koneen starttaamisen sekä sammutuksen.
Nyt oli tehtävienjako ja tukihenkilöt meille kokemattomille hyvin määritely... reittisuunnitelma niin kartalla kuin ipadillä tehty ja matkaan. Minä jatkoin navigointia ja pikkuhiljaa aloin olla "kartalla". Tosi makee tunne kun hahmotus alkaa olla kohdallaan ja aloin löytää sijaintimme ja varmistus oli helppoa hakea aina ipadistä.


Kökäriin saavuimme pari tuntia toista  retkuetta myöhemmin ja sitten ruuanlaittopuuhiin. Illallinen oli porsaanfilettä herkkusienillä kookoskermassa ja uusia perunoita sekä parsaa sesaminsiemelillä.Satamassa on ihana iso keittiö jossa teimme yhdesä illallisen ja pidimme hauskaa koko joukolla. Ihana ilta täynnä iloa, naurua ja helpotustakin.

Saavumme Kökäriin
Ja taas matkaan. Toinen retkueveneemme lähti heti aamusta me odottelimme kunnes nikotinistimme olivat saaneet lähikaupasta täydennystä ja sitten matkaan. Tuulet ei olleet tällä reissulla kovin suotuisia ja moottorilla mentiin aika iso legi matkasta...tylsää. No tarvitaan siinäkin navigointia ja koko ajan se kartalla pysyminen alkaa olla minulle helpompaa. Vähän aikaa kestää aina aluksi kunnes alan hahmottaa paikkamme ja sitten se tulee koko ajan tulee helpommaksi :)


Seuraava stopover oli sitten Borstö jonne saavuimme taas muutamia tunteja myöhemmin kuin kimppaveneemme. Ja sitten oli vuorossa makkaran grillausta ja hapankaalia.


Ruokaostoksetkin valmiina lähtöön
Minä oli ottanut ruuanhankintavastuun koko reissulle ja kaikki maistui ja ruokaa oli riittävästi.
Vähän treenia Atlantin ylitystä varten. Ruokamäärä oli kyllä aika valtava 12:sta ihmiselle neljäksi päiväksi. Atlantin ylityksellä meitä on kahdeksan ja ruokaa on oltava kolmeksi viikoksi. Joku siellä ollut sanoikin että söivät itsellensä tilaa veneessä ;)


kohti kotia

Aamulla starttasimme kohti Taalintehdasta samaan aikaan. Vähän matkaa päästiin taas purjeilla ja sitten mentiin moottorilla :(.  Taalintehtaalla oltiin neljän aikoihin ja sitten loppuhommien jälkeen kohti kotia.



Lisää kuvateksti





Ihana oma suihku, sänky ja Caro-kisuli kehräili tyytyväisenä kun tulin kotiin.

Ja laukkuja ei paljon kannata purkaa.
Ensi viikonloppuna taas skiglaamaan.